KAKSI JOULUA SAMAAN AIKAAN

21.12.2017

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen... ja kaikki on tekemättä! Ainoa asia, mitä olen toistaiseksi tehnyt joulun eteen, on koiramme joululahja. Toisaalta, who cares? Viimeaikaiset tapahtumat on saaneet näkemään asioita vähän eri valossa ja siinä missä viime vuonna jaksoin vielä panikoida täydellisen lahjapaperin löytämistä, niin tänä vuonna ei oikeasti voisi vähempää kiinnostaa. Rakastan joulua, se on ehdottomasti lempparijuhlani kaikista vuoden aikana vietettävistä juhlapyhistä, mutta tänä vuonna fiilis ei ole niin hilpeä, mitä aiemmin - toisaalta jopa ihan hyvä, ettei kaikki aika mene vain "turhanpäiväiseen" stressaamiseen.

Itse vietän aina kahta joulua, mieheni perheen ja oman perheeni kanssa. Tämä on ollut aika hyvä kombo, miehen perheellä yhdistyy joulussa enemmänkin se yhdessä oleminen, ruoka (ja sitä todellakin on, monelle eri ruokailukerralle!) ja se, että joulu alkaa aikaisin aamulla ja sitä vietetään iltamyöhään saakka. Oman perheeni kanssa meillä on toki perinteiset jouluruoat ja se yhdessäoleminen on tärkeä osa sitä päivää, mutta rehellisesti; meillä on materiajoulu.


Olen häikäilemättömästi valinnut ne parhaat palat itselleni siitä joulusta ja tehnyt sen mukaan vuosittaisen aikatauluni päivään. Mieheni lähtee jo aamulla aikaisin meidän koiran kanssa oman perheensä luo ja itse jään vielä tyytyväisenä nukkumaan. Kun jaksan heräillä ja olen toiminut omassa rauhassa aamuaskareideni kanssa kotona, lähden käymään miehen vanhemmilla joskus puolenpäivän jälkeen vähän syömässä, jotta jaksan odottaa sitten ruokailua oman perheeni kanssa. Tästä tosiaan suuntaan sitten äitini luokse, jossa siskoni ja isovanhempani ovat.

364 päivää vuodesta mentiin "tiukoin säännöin"...

Äidin luona meillä on perinteisiä jouluruokia, vähän pienemmässä mittakaavassa tosin mitä mieheni vanhemmilla, mutta äiti on yleensä keskittynyt taas enemmän siihen jälkiruokapuoleen - joka vuosi on jotain täysin uusia superherkkuja, joita tulee vedettyä sitten kaksin käsin. Jaetaan yleensä isovanhemmille ruokailun jälkeen ostamamme lahjat, jonka jälkeen äiti yleensä käy heittämässä mummin ja papan takaisin kotiin. Tämän jälkeen meillä alkaakin sitten se pahin materiajoulu, yleensä ollaan ostettu siskojen kanssa toisillemme ja äidille jo ihan älyttömästi lahjoja ja sen jälkeen kun meidän paketit on avattu, on vuorossa vielä ne äidin joulupukin lahjat meille.

Meillä on eletty koko lapsuus niukasti, jos ollaan haluttu siskojen kanssa jotain, ollaan tehty sen eteen paljon töitä (kotiaskareita, koiranulkoilutusta jne.) ja olen oppinut siihen, että aina ei todellakaan saa mitä tahtoo. 364 päivää vuodesta mentiin "tiukoin säännöin" (moikka äiti, luet tätä varmaan kauhulla), mutta joulu oli meille aina vuoden paras päivä ja silloin saatiin sitten sitä tavaraa sen koko vuoden edestä. Ja tämä on jatkunut meidän kaikkien siskosten aikuisiälle saakka ja ehkä vähän vielä pahentunut vuosi vuodelta, kun ollaan tietenkin itse tehty töitä ja tienattu itse lahjarahamme. Tämä on kuitenkin se meidän juttu ja vaikka tänä vuonna ei varmasti paketteja liiku samaan tahtiin mitä aikaisempina vuosina (kun ei kellään ole ollut oikein mitään mielenkiintoa surun keskellä ostella lahjoja), niin ei se maailma siihen kaadu, jos yhtenä vuonna sitä materiaa onkin vähän vähemmän - ehkä ihan hyvä niin.

Kääntöpaljettipaita on viime vuoden H&M:n joulumallistoa.
Meillä menee yleensä alkuiltaan saakka äidin luona pakettiemme kanssa ja siinä tulee samalla ahdattua itsensä herkuista täyteen. Tästä lähden vielä viettämään loppuiltaa takaisin sinne miehen vanhemmille ja koska vatsa ei tässä vaiheessa ole selvästi vielä täysin poksahtanut, niin menen sinne aina suoraan taas joulupöytään. Sielläkin on yleensä vielä muutamat pakettien availut edessä ja tämän jälkeen pelaillaan esim. korttia ja syödään sitä jouluruokaa aamun pikkutunneille saakka.

Oma jouluni jatkuu vielä 25. joulukuuta, sen päivän olen pyhittänyt joka vuosi pelkille jouluherkuille, televisiolle ja yöpuvussa röhnöttämiselle. Näiden suunnitelmien pohjalta vietetään tulevana sunnuntaina tätäkin joulua ja tällä kertaa oikeasti tuntuu, että odotan enemmän kuin koskaan sitä jouluruokaa ja oikeasti sitä yhdessä olemista, lahjat ei tunnu todellakaan niin tärkeältä. Vaikka muutamat paketit käynkin vielä ennen sunnuntaita ostamassa (koska se ainoa lahjani on toistaiseksi koirallemme...), niin tänä vuonna en aio stressata turhia ja myöskään tuhlata "turhia" tunteja esim. lahjapapereiden kanssa hifistelyyn paketoinnissa.

Ihanaa joulunodotusta kaikille lukijoille siellä ruudun toisella puolella! 

Postauksen kuvat: Anna Oikarinen

Psst. Oletko jo osallistunut hää-/bilelaukkuarvontaan? Osallistumisaikaa on vuoden loppuun saakka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Latest Instagrams by @risingmess