WHERE ARE MY PANTS?

6.10.2017
Pictures: New York, September 2016.

Meneeköhän tämä jo klikkiotsikosta...? Noh, paljastetaan heti; vaikka kuvissa ehkä vähän näyttää siltä, että pöksyt ovat jääneet kotiin, niin ei hätää, jos se jonkun mieltä lämmittää, niin paidan alla on shortsit. Nämä kuvat alkavat olla viimeisiä vuoden takaisen New Yorkin reissun asukuvia ja samalla yhtiä lemppareistani! Vuosi sitten jylläsi hulluna tämä "housut on jäänyt kotiin" -trendi, mikä oli osalle niin suuri kauhistus, vaikka moni bilemekkokin on pitkiä/oversize t-paitoja lyhyempi. Kauhistukaa tai ihastukaa, meitä on moneksi tyylimieltymysten suhteen.


Ihan ensiksi, pakko aloittaa t-paidasta! Ostin The Nightmare Before Christmas -t-paidan Disney Storesta Times Squarelta ja paita oli vielä ihan älyttömässä alessa, maksoin siitä vain muutaman dollarin. Rakastan Tim Burtonin The Nightmare Before Christmas -elokuvaa, se on yksi lempparileffoistani ja samalla myös soundtrackeista. Olen niin älyttömän kova Tim Burton fani, ettei sillä ole mitään rajaa, meillä oli mm. häissämme Corpse Bride -elokuvan päähahmofiguureista tehty kakkukoriste.

Huvittavaa on se, että tästä fanittamisesta on koitunut aikoinaan melkein turpiin saaminen. Meillä oli ylä-asteella rinnakkaisluokalla tyttö, joka fanitti myös kovasti Tim Burtonia ja kerran hän sattui näkemään lompakkoni, joka oli tietenkin The Nightmare Before Christmas -lompakko. Tyttö tuli huutamaan minulle tästä, että en saa millään oikeudella pitää kyseistä lompakkoa, sillä en edes tiedä mikä se on. Kysyin syytä tähän, että mistä hän näin päättelee (samalla kun litistin itseäni paniikissa seinää vasten) ja vastaus oli, että koska en näytä siltä; en näytä siltä, että kuulun siihen "kategoriaan" jolla on oikeus pitää kyseistä lompakkoa, koska olen täysi pinnallisuuden huipentuma ja tyhjäpää pissis. 

Tällä perusteella en varmaan nytkään näytä muun asun perusteella, että olen paidan "arvoinen"... tämä on tosi tyhmää, kaiken lokeroinnin voisi jättää ihan kaikessa pois. Kuulen usein siitä, kuinka ulkonäköni, pukeutumiseni ja työskentelyni kauneusalalla sotii sitä vastaan, että mistä tykkään ja millainen olen. Mieluummin olen oma itseni niin ulkoisesti, kuin sisäisesti, enkä asetu mihinkään tiettyyn muottiin. 


Tämä asu aiheutti myös ehkä jonkin sortin hämmennystä muille ihmisille, kyllä sitä aika paljon kerää katseita osakseen, jos lähtee "housuitta" ulos. Tärkeintä on kuitenkin se, että itse viihtyy asussaan ja tuntee olonsa itsevarmaksi, vaikka muut katsoisivatkin kauhuissaan sinua päästä varpaisiin. Pitää olla vähän avarakatseinen, muoti muuttuu ja jokaisella meistä on se omanlainen tyyli -  ja jollain se tyyli on pelkkää sillisalaattia ja joka päivä saattaa pukeutua täysin erilailla (mikä on aivan parasta!).

Toinen asia, miksi välillä tunnun kiinnittävän huomiota katukuvassa, on se, että olen pitkä ja käytän korkokenkiä - kuulen tästä oikeasti niin paljon, että välillä mietityttää miten suomalaisia muka pidetään ujoina... Pituutta minulla on 176cm (ei nyt kuitenkaan mikään järisyttävän korkea lukema) ja näissä kuvissa minulla on nyt vielä aika hillitty korko, suurimmassa osassa kengistäni on kuitenkin 10-14cm korko. Monesti olen päätä pidempi, mitä suurin osa muista ihmisistä, mutta itse en ainakaan lopeta korkokenkien käyttöä siihen, että jonkun mielestä koroilla kävely on jo valmiiksi pitkänä turhaa.


Tästä tuli näköjään pieni avautumispostaus, mutta se on välillä kummaa, kuinka paljon muiden pukeutuminen voi vaikuttaa muiden ihmisten elämään. Tottakai itsekin välillä katson jopa kauhulla, että mitä joku on mennyt päälleen laittamaan, mutta mölyt voi tietenkin pitää siellä omassa masussa. Tottakai itsekin kritisoin ihmisiä ja muiden tekemiä valintoja (vaikka ne eivät millään tavoin minulle kuuluisi), mutta jos teen sen oman pääni sisällä, on se eri asia, kuin mennä huuli pyöreänä kertomaan asiasta. Ja jos joku väittää, ettei ole koskaan kritisoinut edes ajatuksissaan ketään, niin höpöhöpö, en usko hetkeäkään.

Palatakseni asuuni vielä, tässä on kyllä kaikki vuoden takaiset kliseiset tyylijutut yhdistettynä, mutta oman touchini tuon asuun paidalla. Ja siinähän se juju juuri onkin, otetaan vaikutteita, mutta luodaan niistä omilla jutuilla juuri se oma juttu. Tämä asu on päästä varpaisiin kuin luotu vuoden takaiselle minälleni ja käytin tästä samasta lookista montaa eri variaatiota vuosi sitten kesällä.


LIPPIS: NEW ERA YANKEES CAP
CHOKER: FOREVER21
PAITA: DISNEY STORE
LAUKKU: MICHAEL KORS
KENGÄT: FOREVER21

Viime vuonna mattahuulipuniakin löytyi jotenkin ekstrapaljon jokaisesta mahdollisesta kaupasta ja vuosi sitten käytin itsekin nykyistä enemmän erilaisia punia. Normaalia tummemmat huulet näyttävät kuitenkin ihan kivoilta ja voisin vaikkapa joku päivä kaivaa taas testailuun noita huulipuniani, kun olen jo pitkän aikaa tylsästi mennyt pelkällä huulirasvalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Latest Instagrams by @risingmess