NELJÄ ASIAA, JOIHIN PYRIN ITSENI TAKIA

10.10.2017
Tämä postaus sai alkunsa siitä, kun olen ollut häistämme (elokuusta) saakka aivan älyttömän stressaantunut ja tämä on alkanut näkyä jo ulkoisesti, kun ihonikin reagoi älyttömään stressiin.  Aloin miettimään, että mitkä asiat stressiä aiheuttaa ja mitä voisin ehkä tehdä toisin. Monella läheiselläni oli ensimmäinen ajatus blogini suhteen, että kannattaako ryhtyä moiseen, jos onnistun aiheuttamaan itselleni vieläkin enemmän stressiä. Blogi tuntuu kuitenkin enemmän pelastavalta tekijältä, kuin stressitekijältä - vaikka tähän meneekin tosi paljon aikaa, on tämä asia jonka pariin pystyn uppoutumaan ja saan stressitason hetkellisesti laskeutumaan.

Stressitekijöitä ei todellakaan tarvitse mistään kaukaa etsiä, päiväni tuntuvat välillä olevan yhtä sekamelskaa ja tällä hetkellä arkeni onkin todella kiireistä opiskelun ja töiden takia. Tiedän kuitenkin, että tämä on vain hetkellinen ja pieni välivaihe elämässäni, koulu mahdollistaa uutta urasuuntautumista minulle ja vaikka nyt tuntuukin välillä rankalta, niin lopussa se kiitos seisoo.

Tykkään älyttömästi lukea erilaisia postauksia, joissa on jonkinlainen listaus-meininki menossa, joten tästä innostuneena päätin nyt listata itsekin muutaman asian. Luvassa on neljä asiaa, joihin aion pyrkiä nyt itseni kannalta. En aio ottaa näistä todellakaan ylimääräistä stressiä, sen takia pyrin näihin ja toivottavasti stressitaso laskee hiljalleen (vaikkapa täysin olemattomaksi, kiitos!).


1. Säännöllinen urheileminen

Tällä hetkellä elämässäni ei ole kyllä edes termiä "epäsäännöllinen urheileminen", vaan oikea termi on "totaalinen laiskuus ja luovuttaminen liikunnan suhteen". Olen muutamaan otteeseen blogissakin maininnut siitä, että vähän kuin odottelen sitä, että liikuntakärpänen puraisisi ja jaksaisin taas urheilla. Fyysisesti oloni on vielä usein energinen ja tekisi mieli lähteäkin vaikkapa vain juoksemaan, mutta oma laiskuus ja mukavuus menee sen edelle, kun en yksinkertaisesti jaksa edes päättää, että kummat ulkolenkkarit laittaisin lenkille.

Painonpudotuksestakin olen täällä puhunut, olen tiputtanut parissa vuodessa useamman kymmenen kilon ja tämä on tapahtunut suurimmaksi osaksi vain ruokavaliolla. Nyt jos koskaan olisi hyvä hetki aloittaa liikkuminen ja uskoisin sen vähentävän stressiäkin, kun saisi purkaa kaiken urheiluun. Kyllä siitä aina vaan tulee hyvä olo, kun jaksaa oikeasti tehdä jotain.

2. Nukkuminen ja unirytmi

Tämä on näistä listaamistani asioista ehdottomasti se tärkein ja mm. edellisen kohdan noudattaminen auttaisi myös tämän kanssa. Tottakai nukun, välillä pitkään ja hyvin ja välillä aivan äärettömän vähän ja huonosti. Olen kärsinyt aikoinaan tosi pahoista nukkumisongelmista, tällä hetkellä tilanne tuntuu enemmänkin olevan sitä, että tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken ja tietoisesti teen itselleni hallaa ja nukun liian vähän. Unirytmini on aina ollut aivan kauhea, mutta en pidä sitäkään ehkä ongelmana, jos se sopii päiväni muihin aikatauluihin, mutta kunhan vain nukkuisin.

Onnistuin parin viikon ajan menemään aikaisin nukkumaan ja myös heräämään aikaisin, mutta yhtäkkiä olen taas siirtynyt siihen, että valvon käytännössä aamuun saakka ja nukun taas tosi vähän. Tämä on sellainen ikuinen tsemppaamisalueeni ja huonot yöunet jos mikä aiheuttaa sitä stressaamista.


3. Itsensä hyväksyminen 

Okei, tästä saisi kirjoitettua varmaan satoja syvällisiä postauksia, mutta nyt omalla kohdallani minun pitäisi oppia vähän hellittämään. Tämä liittyy ulkonäköasioihin ja suurin syy on tosiaan se, että vaikka kroppa on painonpudotuksen myötä muuttunut (ja paljon), niin ajatusmaailmani on pysynyt samanlaisena, mitä kymmeniä kiloja sitten... Koen edelleenkin hetkiä, kun katson peilistä ja ajatukset ovat sorttia "hyi, roikkuu, ruma, läski, oksettavaa", vaikka olisin tehnyt aikoinaan mitä vain nykyisestä vartalostani. Sitä löytää aina jotain vikaa itsestään ja vaikka järjellä tajuan sen olevan turhaa ja kuluttavaa, niin siitä huolimatta aivot vetävät sitä samaa mantraa.

Välillä on päiviä, kun tuntuu siltä, että "vitsi mä näytän kyllä hyvältä", mutta tämäkin muuttuu nopeasti siihen, että "saako" näin ajatella ja lopulta omalla ylianalysoinnilla päätyy kehumisen sijasta taas siihen vihaamiseen ja virheiden etsimiseen. Tämän asian suhteen pitää löytää se keino jostain sisältä, sillä itsensä hyväksymisen esteenä on tasan tarkkaan ne omat ajatukset.

4. Aloitteen tekeminen

Aloitteen tekeminen kavereiden suhteen - ja tosiaankin siinä mielessä, että olisin itse aktiivisempi kaverisuhteiden ylläpitämisessä. Tässä nyt samalla noottia niin itselleni, kuin kavereilleni, sitä tuppaa välillä pitämään toista ihan liian itsestäänselvyytenä ja jostain syystä kumpikin välillä vain lopettaa sen yhteyden pitämisen. Mietin jatkuvasti, että olisi kiva tehdä jotain jonkun kanssa, mutta siitä huolimatta ei saa laitettua parilla sanalla vaikka vain viestiä ja tiedusteltua asiasta. Välillä on ihan hyväkin pitää pientä "taukoa" jos on oikeasti viettänyt tosi tiivisti aikaa jonkun kanssa, mutta kunhan yhteydenpito ei lopu kokonaan. Kavereiden kanssa tulee aina oltua kuitenkin oman elämänsä terapeuttina ja yleensä olo on aina parempi, kun on saanut vähän jutella jonkun kanssa ja viettää aikaa yhdessä.

--

Näihin pyrin ja nyt ne on kirjoitettuna myös tänne blogiin muistutukseksi. Tämäkin postaus tuntui nyt omalta osaltaan poistavan edes hetkellisesti sitä stressiä, olen muutenkin sitä mieltä, että joskus ajatusten valuttaminen paperille (tai tietokoneelle näppäimistön kautta) voi auttaa monessakin asiassa.

2 kommenttia:

  1. Melkein samat kamppailut käynnissä myös ruudun tällä puolen. Tsemppiä! Tosi pieniä askeleita kerrallaan kohti tavoitteita. Itse aina haukkaan liian isoja paloja, ja sitten menee pieleen.

    T. Sofia

    Http://ruedesofia.wordpress.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinnekin! Itselläni on myös vähän paha tapa haalia aina kauheasti asioita hoidettavaksi ja tällä tavoin sitten ylikuormitan itseäni. Luulisi jo oppineen, kun toistaa niitä samoja virheitä ja järkikin sanoo että pitäisi himmailla, jottei tarvitsisi turhaan stressata ja siitä huolimatta sitä jatkaa samalla linjalla. Ehkä sitä vielä joskus oppii, aloitin itse nyt sillä, että hoidin itselleni pari ylimääräistä vapaapäivää. :)

      Poista

Latest Instagrams by @risingmess