ELÄMÄ ILMAN ALKOHOLIA

8.10.2017
Olimme viikonloppuna pienellä kaveriporukalla risteilyllä, lähdimme perjantaina junalla Turkuun ja sieltä vuorokauden risteilylle. Laiva tuli takaisin lauantaina alkuillasta, jonka jälkeen palasimme Helsinkiin bussikuljetuksella. Oli hauskaa päästä kokemaan kerrankin laivareissu näin (normaalisti tulee kuitenkin lähdettyä aina Helsingistä laivalla), meillä oli hyvä porukka kasassa ja oli kiva päästä vähän rentoutumaan kavereiden kanssa, varsinkin kun seuraavat pari viikkoa tulee olemaan tosi rankkoja koulun ja töiden suhteen.

No, tämmöinen bilereissu todennäköisesti antaa ymmärtää, että olin sitten viikonlopun humalassa. Muiden laivamatkan jälkeistä olotilasta en uskalla sanoa kauheasti mitään, mutta omalla kohdallani olin sopinut jo tälle sunnuntaiaamulle ohjelmaa, sillä olin viikonlopun selvinpäin, eli krapulaa ei tarvinnut miettiä. Syyt miksi en juo, on ruokavalioni/elämäntapamuutokseni (mistä kerroin edellisessä postauksessa) ja sen kanssa ei vain yksinkertaisesti voi käyttää alkoholia. Pahimpana pidän omalla kohdallani alkoholin kanssa sitä, että se lisää ruokahaluani aivan älyttömästi ja joka kerta jos juon, niin mässytän sitten seuraavina päivinä pahaan olooni kaikkea hiilihydraattimoskaa älyttömästi, mikä lisää sitä pahaa oloa entisestään. Krapulat ovat myös ihan omaa luokkaansa, perjantaina vedetyt pienet sievät tuntuvat vielä seuraavallakin viikolla erittäin pahasti.

En ole juonut muutamaa poikkeusta mukaan lukien käytännössä nyt kahteen vuoteen. Join tänä vuonna mm. polttareissani ja häissämme, mutta nyt kun häähumu on (ainakin meidän häiden) osalta ohi, on ollut taas helppo palata siihen nykyiseen normaaliin, eli elämään ilman alkoholia. Suurin syy juomattomuuteeni on oikeastaan se, että olen nyt tiputtanut yli 35 kiloa siitä, mitä olen pahimmillani ollut ja en aio enää ikinä palata siihen samaan, joten olen tehnyt päätöksen, etten juo (ainakaan nyt, en tule sanomaan, ettenkö joisi enää ikinä). Juomattomuuteni aiheuttaa kuitenkin jostain syystä yllättävän paljon kummaksuntaa ihmisten keskuudessa, sillä onhan Suomi kuitenkin tunnettu aika riehakkaasta juomakulttuuristaan.

Paras ruokajuoma on ehdottomasti limppari - ääni Pepsi Maxille ja Cola Zerolle!

Ajattelin listata tähän nyt muutamia asioita, joita olen kohdannut oman juomattomuuteni kohdalla. Joskus näiden kanssa riittää huumori, mutta välillä on oikeasti ollut niin uskomattoman älyvapaita juttuja, mitä voi vain yrittää ymmärtää.

"Hei... ootko sä raskaana?"

Ei, en ole. Se, että en juo alkoholia, ei automaattisesti tarkoita sitä, että olisin raskaana. Voin käydä ulkona ja juhlia ystävieni kanssa aamuun saakka baarissa, vaikka lasissani olisikin vichyä tai Pepsi Maxia. Jos olisin raskaana, en usko, että ensimmäinen paikka, missä viikonloppuni viettäisin, olisi baari. Hauskimpia olivat nämä kysymykset silloin kuin olin aloittanut elämäntapamuutokseni ja tiputtanut sen verran painoa (ja sen verran lyhyessä ajassa), että se ihan varmasti myös näkyi. Vatsani oli siis vain pienentynyt kasvamisen sijasta ja joku kaveripiirissämme juomattomuuttani kummastellut tiedusteli mahdollisesta raskaudestani lasini sisällön perusteella - sillä eihän sitä muuta vaihtoehtoa voi olla, kuin raskaus...

"Ehkä se on parempi olla sitten juomatta, jos normaalisti lähteekin sitten käsistä..."

Kerroin, että en juo, en kertonut, että jos juon, niin lähtee käsistä. Pikemminkin välillä olen toivonut, että oikeasti jopa vähän lähtisikin käsistä sen juomisen kanssa, omaan jostain syystä aivan liian hyvän viinapään ja olen käytännössä aina se, jolla alkaa olemaan se suurin bilemeininki vasta silloin, kun taksitolpalla jonotetaan taxia kotiovelle. On tyhmää kehuskella alkoholin sietokyvyillään, mutta joisin helposti monet tuntemani mieshenkilöt pöydän alle (vaikka saan tähän varmasti erittäin monta vastaväitettä, jos joku tuttu tämän sattuu lukemaan). Muutenkaan en perusta sellaisesta meiningistä, että et seuraavana päivänä muista edes omaa nimeäsi. Voi olla kännissä, mutta illasta on kuitenkin kiva muistaa edes jotain.

"Miksi sä et ota mitään ruokajuomaa?"

Tilasin juuri ravintola-annokseni kylkeen Pepsi Maxia, siinähän se ruokajuoma on tulossa? Tätä olen tehnyt aina, en juo viinejä ja minulle se limppari on ollut aina ruokajuoma, oli kyseessä sitten ihan mikä tahansa ruoka. Tämä on nostattanut erittäin suurta kummaksuntaa jo silloinkin, kun olen vielä juonut alkoholia. Saatoin aikaisemmin tilata ruoan jälkeen välillä siiderin, mutta ruokajuomani siinä syödessä on ollut aina se limppari, omat makuhermoni eivät vain oikein välitä ruoka + alkoholi yhdistelmästä.

"Ota edes vähän...?"

En ota, miksi se on niin vaikea ymmärtää? Ai että sitten vihaan tätä, en kestä jos ollaan väkisin tuputtamassa, ei on ei! Tämä tapahtuu yleensä vielä sen jälkeen, kun olen juuri kertonut, että miksi en juo. Parasta tässä on se, että vaikka ottaisinkin vähän, niin miten se muuttaa sen toisen henkilön elämää millään tapaa? Sama pätee ruoassa, pahinta on se, kun olen kertonut syyt siihen, että miksi syön tietyn ruokavalion mukaan ja sitten tulee se "no mut hei ota ees vähän/maista edes?". Nämä on niitä hetkiä kun oikeasti tuijotan sen muutaman sekuntin ilmeettömänä ja analysoin sitä toista ihmistä, että miksi asia on niin ylitsepääsemättömän vaikea ymmärtää. Toistan taas itseäni, mutta ei on ei ja monella on vielä näköjään pitkä matka edessä sen tajuamiseen.

"Miksi sä oot täällä, jos et juo?"

Auts...? Tämä on oikeasti aika karsea kysymys, miten jollekin tulee edes mieleen kysyä näin? Tämä on tapahtunut ihan liian monta kertaa ja siinä vaiheessa kun kaverisi kysyy näin, niin tulee oikeasti aika arvoton olo. Tiedän, että monen voi olla vaikea samaistua siihen, että käyn juomattomuudesta huolimatta ulkona ja juhlimassa, mutta itselleni tämä ei tuota ongelmia, monesti ihmiset erehtyvätkin luulemaan, että olen umpihumalassa, koska olen kovaääninen ja puhun paljon ja avoimesti. Olen joutunut tilanteeseen, jossa olen lähtenyt ulos pienellä porukalla, tarjoutunut samalla kuskiksi ja parille tyypille tuli yllärinä baaria lähestyttäessä, että miksi pitää etsiä autopaikka, jos olen vain kuskina heittämässä heitä baariin (täydessä tällingissä)... Kiitti hei.

"Mä en ikinä pystyis tohon!"

Sori vaan, mutta kyllä pystyt. Tällainen ajattelutapa on oikeasti ihan täyttä p*skaa suomeksi sanottuna, en usko, että kenelläkään on mitään rajoitetta, että miksikö ei pystyisi elämään ilman alkoholia, jos niin ihan oikeasti tahtoo. Jos ei tahdo, niin silloin se on hyvin selvä tilanne ja miksi edes pitäisi olla juomatta (jos nyt puhutaan siis ihan fiksusta käytöstä, eikä esim. alkoholismista).

Yhteenvetona:

Kenenkään ei tarvitse lopettaa omaa alkoholinkäyttöään vain sen takia, jos toinen ei juo (ja edelleenkin puhun nyt normaalikäytön rajoissa asiasta, tämä ei ole syvällisempi pohdinta alkoholismista ja sen haitoista). Kenenkään ei myöskään tarvitse aloittaa juomista, vaikka muut siihen kannustaisivat, vaikka et sitä itse tahdo. En voi täysin sinisilmäisenä allekirjoittaa näitä asioita, koska olen itsekin ollut joskus se edellä mainittujen esimerkkien kauhubilettäjä, joka yrittää tuputtaa jollekulle lisää juotavaa. Mutta ihmiset kasvavat ja tämän hetkinen minäni ja elämäntilanteeni alkoholinkäytön (eli juomattomuuden kanssa) pystyy allekirjoittamaan tämän.

En myöskään tuomitse ketään juomisesta, tuskinpa kävisin ulkona edelleenkin selvinpäin välillä juhlimassa, jos olisin täysin alkoholia vastaan - en nyt vain satu juomaan. Tässä on krapulattomuuden lisäksi myös ihana plussapuoli se, että ihan oikeasti ei mene sitä rahaa. Siinä vaiheessa moralisoin kyllä muita, jos joku moralisoi minua esim. jostain tekemästäni ostoksesta, jos toisella ihmisellä menee saman verran rahaa jo yhden viikonlopun baarireissun aikana.

Näiden mietteiden jälkeen on hyvä lopettaa tämä postaus kahteen kuluneeseen kliseeseen: Elämä on valintoja täynnä ja jokainen tekee oman polkunsa.

8 kommenttia:

  1. Voi miten hyvä postaus! Laitan siun blogin seurantaan ja luen muitakin postauksia, siulla on kiva ote kirjottaa :) Pohdin samaa teemaa omassakin blogissani viime kesänä ja tosi hyvin osaan samaistua ajatuksiisi!

    http://eemmaot.blogspot.fi/2016/07/alkoholittomuus-on-aina-ongelma.html?m=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kävin lukemassa postauksesi ja pystyn itsekin oikein hyvin samastumaan kaikkeen. Olen tänään lukenut todella monta postausta tästä samasta aiheesta ja on hauska huomata, että löytyy muitakin, joilla on samanlainen suhtautuminen alkoholiin ja pystyy hyvin allekirjoittamaan muiden ajatukset ja mietteet. "Lohduttaa" ajatus siitä, että ei ole yksin näiden mietteidensä kanssa! :)

      Poista
    2. Moikka!
      Paljon olen samoja asioita pohdiskellut ja alkoholia tulee käytettyä todella vähän nykyään. Itsellä vähän ristiriitanen suhde siihen ja todennut, että selviää paljon paremmin ilman omia ahdistuksia, krapuloita ja niitä mässytyksiä sen pepsi maxin kanssa. Mutta se jaksaa aina hämmästyttää miten meidän koko maan kulttuuri pyörii niin itsestään selvyytenä alkoholin ympärillä, että juomaton ihminen jaksaa herättää niin paljon hämmennystä ja ennemminkin sitä ördäämistä pidetään normina, kuin selvinpäin oloa. Huh! No, mutta kunhan tiedetään, että itsellä on parempi olla näin niin antaa muiden juoda ja kommentit toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos:) Mukavaa viikon alkua!
      -Laura

      Poista
    3. Jep, juuri näin! On niin outoa, että se örveltäminen on monelle meistä se täysi itsestäänselvyys ja normaalitila, kun taas selvinpäin oleminen tuottaa niin suunnattomasti oudoksuntaa monelle. Ja juuri noin sen pitääkin kyllä mennä, kommentit voi jättää omaan arvoonsa ja olla välittämättä, sillä muuten tulee tosi raskaita baari-iltoja, jos kuitenkin ulos tahtoo lähteä. :) Kivaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus! Itsekin juon vain harvakseltaan koska useimmiten ei maistu/huvita/kivampi päästä autolla kotiin silloin kun haluaa. Tietyissä piireissä juomattomuus tuntuu automaattisesti merkitsevän, että on "tylsä ihminen". Mä vaan en oikeasti tykkää juuri minkään alkoholijuoman mausta ja mulla on ilmankin aivan yhtä hauskaa. Miksi siis syytää rahojaan alkoholiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse arvostan just eniten tota, että pääsen aina autolla kotiin! Mun mielestä se on parasta, kun muut kököttää taksitolpalla ja itse voi hurauttaa tyytyväisenä autolla siitä ohi. :D Mäkin pystyn pitämään ihan samanlailla hauskaa, vaikkei siinä pohjalla olisikaan alkoholia, toi on tyhmää että pitää leimata sen juomattomuuden takia tylsäksi, vaikkei näin edes olisikaan. Pitää olla vaan välittämättä muista ja tehä just niin kuin itse haluaa, oma juomattomuus ei pitäisi olla kenenkään muun ongelma, kun se ei sitä itsellekään ole. :)

      Poista
  3. Todella hyvä postaus! Allekirjoitan jokaisen sanasi, vaikka absolutisti en olekkaan :) En vain juo kuin ehkä kerran vuodessa ja silloinkin lasillisen!

    https://janitakristina.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Itsekään en itseäni absolutistiksi laske, sillä olen tänäkin vuonna juonut paristi (polttarit ja häät) ja tiedän että en tule kuitenkaan olemaan loppuelämääni täysin ilman alkoholia. Eli oon juurikin tolla samalla linjalla sun kanssa, saatan juoda ehkä kerran vuodessa, mutta vaan jos on sitten sellainen fiilis, tykkään kyllä enemmän tästä selvinpäin olemisesta. :)

      Poista

Latest Instagrams by @risingmess